Ostin vuosi sitten Espoon Tilkkuluolasta kaski brodeerattua blokkia. Mitään erityistä takoitusta varten en niitä ostanut, lähinnä halusin tukea etelä-afrikkalaisia naisia, jotka näitä brodeerattuja tilkkuja tekemällä ovat pystyneet kohentamaan elintasoaan. Nyt kun lomamatka lähestyy, keksin isommalle blokille tärkeän tehtävän. Tein siitä passipussukan. Nauhasta tein sen pituuisen, että se olan yli laitettuna osuu juuri sopivasti vastakkaisen puolen uumalle. Jakun alta sitä tuskin edes huomaa.
Kukkaro on kooltaan 18,5 x 21 cm. Sinne mahtuvat passi, liput, rahat ja muut tärkeät tavarat. Kuvan on brodeerannut Sani Mudau, etelä-Afrikan kuivalta pohjoisalueelta. Hänen mies otti ja lähti 2005 ja Sani jäi yksin pitämään huolta ja elättämään lapsiaan. Onnekseen hänet kutsuttiin mukaan Tambani-projektiin, jossa naiset brodeeraavat kangastilkkuja vanhojen Venda-tarinoiden mukasin kuvin. Naiset saavat tästä rahaa, mikä auttaa suunnattomasti köyhiä naisia saamaan leipää pöytään. Enemmän voit lukea tästä projektista www.tambani.co.za
Taakse ompelin vetoketjullisen taskun. En muista, koska viimeksi olen tehnyt napinläpitaskun vetoketjulla, mutta hyvin se onnistui.
Vuoriksi laitoin tavallista käsityöpuuvillaa tukevamman valkean kankaan. en voi sietää mustavuorisia laukkuja, kasseja, pussukoita. Ne on niin pimeitä, etten löydä niistä mitään. Olen ihan tosissani miettinyt semmoisa ledvaloja, jotka syttyisi itsestään, kun avaisi mustavuorisen laukun. Juu. Vuorissa on pohjaan asti ulottuva tasku ja tuommoinen renksu avaimia varten.
Pienempi kuva oli juuri sopivan kokoinen tähän kukkaroon. Kanaemon munineen on tehnyt Lea-niminen nainen. Näissä blokeissa oli mukana paperit, joissa kerrottiin tekijästä ja tästä Tambani-järjestöstä. Harmikseni Lean tarina on kadonnut, mutta onneksi tekijän nimi on kirjailtuna työhön. Pidän tästä kukkaromallista. Vetoketju sen verran pitkä, että se menee kaarevan kulman yli ja silloin kukkaro aukeaa niin hyvin, että sieltä saa helposti sen mitä haluaa. Huomaa, että kuvan musta tausta on koristeltu mustalla langalla tehdyin ranskalaisin solmuin. Minusta se on tosi hieno yksityiskohta.
Takapuolen mustaan kankaaseen tikkasin tuollaisia välimerellisiä laineita. Vuorina kepeää mintunvihreää ja helakkaa kevätvihreyttä. Tässä on välissä puuvillavanu, kun taas isommassa ei ole. Suurempi kukkaro on juuri sopivan taipuisa olematta lötkö. Brodeerattu kuva, vuori ja taskut tekevät siitä juuri sopivan tomakan, ei yhtään liian kankea.
Minulla on vielä kaksi työpäivää ja perjantaina aamupäivällä lähdemme tyttären kanssa Pariisin kautta Tunisiin. vien tuon kaulakukkaron kuvan katselemaan kotimantereensa pohjoista osaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!