sillipurkin uusi elämä

Sillipurkki tyhjeni ja pääsin jatkamaan lasinpalojen liimailua. Seuraavaksi kerraksi taidan muistaa ottaa pitkät pinsetit mökille mukaan. Omat sormet eivät oikein pituudeltaan riitä saamaan palasia oikeisiin kohtiin.



Tähän purkkiin laitoin kahteen kukkaan siniset keskustat. Keräilin tyttären kanssa laseja rannalta ja sanoin, että löytäisinpä sinisiä laseja ja heti löysin yhden! Tytär löysi toisen ja niitä säästin kuin parhaita aarteita. Muutama muukin ihan minikokoinen sininen löytyi. Muita värejä on vielä vaikka miten paljon.



Luontokuvia pitää näin kesäaikaan laitella. Mökillä on yhden vuosia sitten kaadetun koivun pystyyn jätettyyn runkoon kasvanut pari kääpää tai mitä lienee ovatkaan. Tuo oikean puoleinen on mielestäni erittäin tyylikäs.



Ukosta en ole aikoihin laittanut kuvan kuvaa. Tässä tämä herra nautiskelee lomasta. Tai kerää itteensä punkkeja. Yök.

lasilyhty

Lomalta on palattu, kuten vuodatuskin. Saapas nähdä, kumpi meistä on pirteämpi! Kovin kummoisia käsitöitä en ehtinyt tehdä, mutta sain sentään valmiiksi miehelleni joululahjaksi lupaamani sukat! Sukkia en ole kuvannut, ne jäi mökille odottamaan käyttötarvetta. Sen sijaan kuvasin innokkaasti kynttilälyhtyä. Se oli ihan tavallinen ulkolyhty, mutta erityiseksi se muuttui maatumattomalla jätteellä koristelun jälkeen. Lasit on liimattu sisäpuolelle, koska kirkas lasiliima hieman kirkastuttaa muuten melko samean värisiä lasinpaloja. Tämmöistä sileää pintaa oli helppo koristella, mutta lasipurkkiin olikin jo vaikeampi saada palasia kauniisti. Yhden pienehkön lasipurkin koristelin ja tein siihen rautalangasta roikutuskahvan, mutta annoin sen samantien pois.

Meri on tuonut rantaan paljon lasinpaloja ja onneksi suurin osa niistä on jo matkalla hioutunut. Teräviä reunoja ei juuri ole. Mökkinaapurini Salla esitteli lasipurkista tekemäänsä lyhtyä ja minulle tuli ihan valtava tarve kokeilla samaa. Jätelasista ei todellakaan ollut puutetta, mutta mies ei suostunut syömään isoa sillipurkkia tyhjäksi, että olisin saanut siihen liimata noita lasinpaloja. Onneksi muistin tämän ikivanhan lyhdyn ja pääsin kokeilemaan tätäkin hommaa. Hieman hankala kuvattava tämä lyhty on, kun on läpinäkyvä.



Etenkin illan hämärässä, kun kynttilä palaa lyhdyssä, se on hyvin kaunis. Aiemmin lyhty roikkui vessan nurkalla, mutta nyt se pääsi paremmalle paikalle.



Moneen vuoteen ei mökkisaaressa ole ollut mustikan mustikkaa, mutta tänä vuonna niitä jälleen on!  Niiden poimimiseen tuli oikein himo aina siihen asti, kunnes tapasin hirvikärpäsen tai jonkun sen sukulaisen. Se ei meinannut kuolla millään. En ole niihin aiemmin törmännyt, joten en voi olla satavarma siitä, mikä kärpänen se oli.



Kaikkien kärpästen ja koppisten lisäksi pelkään ampiaisia. En ole niiden pistoille allerginen, mutta kuningatarampiaisen kerran tuikattua poskipäähän aloin vihaamaan niitä kaikkia. Se meinaan teki kipeää, ja kauan. Tänä kesänä olen tavannut kaksikin kuningatarta. Toisen Puumalassa ja toisen mökkinaapurin kuoritulla puunrungolla. Olihan tällä valtiaalla puolisokin.



Aurinkoisia päiviä toivotellen,

Marle

lomalaukku

Jihuu, tänään oli viimeinen työpäivä ja huomenna tietenkin se eka lomapäivä! Vajaa kolme viikkoa ihanaa lomailua. Huomenna lähdetään ystävien luokse Puumalaan kokeilemaan Saimaan vettä. Toivottavasti on sopivan lämmintä uimiseen. Ja vaikkei oliskaan, uin silti. Sitä vartenhan se loma on, uimista varten.

Ompelin lomalaukun, vaikka en sitä missään nimessä tarvitse. Tulipa tehtyä, kun halusin kokeilla hieman erimallista kassia kuin yleensä.

Näyttäisi varmasti paremmalta, jos olisin tajunnut hieman käyttää silitysrautaa. Kaikkea ei voi vaatia, kun tuo lomakin alkaa ; ) Kassin leveys on 30 cm ja korkeus 27 cm eli sinne mahtuu vaikka mitä ja vielä enemmänkin. Pohja on noin 8 cm. Vuorin ja päällisen välissä on vanu ja tikkailin päällisen ja vanun yhteen kuvioden ääriviivojen mukaan. Suunnilleen.

Laukussa on sisäpuolella vetoketjutasku.

Lintua ärsyttääkseni laitoin vetoketjuun roikkumaan lasikukkasen.

Sietämättömän hyvää lomaa kaikille joilla se on ja muille sitten muuten vaan mukavia päiviä, iltoja ja öitä!

 

 

Hauskaa Juhannusta

Kuva on yhtä sumea kuin pääni tällä hetkellä. Mieluiten painaisin sen tyynyyn, mutta vielä on tämä päivä jaksettava töissä. Ei, ei se loma vielä ala, mutta viikonloppu kuitenkin.

Oikein rentouttavaa ja mieluisaa Juhannusta teille kaikille ystävilleni!

  

 

3 x arvaa mikä

Jos ikinä laitan uuden blogin pystyyn, sen nimeksi tulisi pussukkabaari. Siskon uusi kamera tarvitsi suojakotelon ja ensin tein tuon pöllökankaisen. Siitä tuli liian pieni. Kamera mahtui sinne, mutta se oli hieman pinkeä. Sitten tein tuon punaisen ja siitäpä tuli sopiva kaikin puolin, myös värltään. Vihreäpalloisen tein jokin aika sitten oman puhelimen kodiksi.

Oikeasti tuo punaisen oikea yläkulma ei ole tuollalailla kulmikas, vaan kauniin pyöreä! Siihen laitoin tuon merkkini tuohon pikkulukon kiinnityslipareeseen.

Mukavaa viikonloppua ja kiitokset kaikille ihanille ihmisille noista kommenteista. Oli niin suloista lukea, että minua on kaipailtu täällä blogistaniassa.

harjoittelua

Kyllä se on niin, että tauon kun ompelussa pitää, joutuu ihan vasta-alkajaksi. Huomasin sen jo tuota edellistä pussukkaa tehdessä ja siksi oli heti harjoteltava lisää pussukan tekoa.

Yleensä en tee tällä systeemillä, että vuori on tikkaamatta päällisen kanssa, mutta en millään muistanut, miten pitäis tehdä. Jälkeenpäin, kun tikkaukset oli valmiit, tajusin menneeni väärille reiteille. Saahan sitä ihan kelpopussukan tälläkin tavalla. Ensin ajattelin pelkkiä vihreitä kankaita käyttää leikatun nurmikon kunniaksi. Sitten mietin, että jos tämä pussukka päätyy vaikka sellaiselle ruohikossa viihtyvälle ihmiselle, on paras panna hieman huomioväriä. Löytää sitten tavaransa paremmin, jos vaikka on ehtinyt tulla jo hämärää.

Mukavaa viikonloppua!

vihdoinkin jotain valmiiksi

Pääsi vierähtämään ennätyksellinen tovi tämän blogin päivittämisessä. Syy on ihan selvä; jos ei ole tehnyt käsitöitä, niin ei ole mitä käsityöblogiin päivittäisi. Ainakaan hhuhtikuussa en tehnyt edes "jotain valmiiksi joka kuukausi"-työtä, mutta nyt olen ryhdistäytynyt ja viimehetkellä toukokuun työ valmistui. Kauan, kauan sitten tein tilkkukurssilla hirsimökkiblokkeja. En tietenkään muista miksi. Kuudesta pienestä blokista käytin kaksi ja neljä jäi ihmettelemään miksi ne on olemassa. Koska olen jo päässyt vieraantumaan pussuikoiden teosta ja taidot hieman ruosteessa päätin vievata sinipunaisista blokeista pussukan. En sitten keksinyt kuin yhden mallin, johon neliöt taipuisivat.

Oikeastaan tämä on aika hyvä malli, mahtuu paljon tavaraa ja helppo tehdä. Pussukka on 23 x 12 cm ja korkeutta noin 5 cm.

Järjestin blokit niin, että sininen osio jäi alle. Vaikka pidän sinisestä erittäin paljon, en sitä nyt halunnut pääväriksi. Punanen sopii paremmin mun fiiliksiin. Enkä tarkoita, että näen koko ajan punaista : )     Minulla oli oiken kova himo vapaaseen tikkaukseen, mutta sitten olikin pää tyhjänä siitä, miten ja mitä tähän tikkaisin. Tyhjästä päästä tulee vain koukeroa ja sittä sitten.

PS. Meinasi tämäkin bloggaus jäädä tekemättä, koska vanha editori oli pantu piiloon. Jostain syystä sillä uudella en saa kuvia tänne. Menin jo luomaan itselleni uutta blogia Bloggeriin, mutta päätin vielä katsoa olisiko ongelmaan helppoa ratkaisua. Yksi syy palaamiseen oli se, että olisi pitänyt keksiä osoite ja en keksinyt kuin käytössä olevia. No löytyi se vanha editori ja loput tiedätkin.