Tea Time vaihtarit saapuivat

Ooh, tänään ne sitten tuli! Posti toi Millamin järkkäämän teekuppiblokkivaihdon (aika kiva sana!) tuotokset. Aivan ihania kuppeja.

         

Täytyy kiittää ja kumartaa Millamia, hän on tehnyt aikamoisen työn blokkeja lajitellessa ja lähetellessään. Nämä minun saamat blokit sopivat upeasti yhteen, joten epäilen, että hän on kovasti joutunut tekemään hommia senkin asian suhteen. Tässä vielä kuva jokaisesta saamastani blokista erikseen.

         Tämän ihanan capuccinokupin on tehnyt Anne M. (ehkä ei blogia) Hauska tuo coffe bar teksti ja kauniit värit, kiitos Anne.

      

Tämä teemuki on puolestaan Kangaskasan käsialaa. Kauniisti ommeltu ja hauskat nuo kupista nousevat höyryt. Huomaathan, että muki sekä taustakangas ovat pilkullisia. Kiitos Kangaskasa!

      

Toinen pilkullinen kuppi on Millamilta. Kupissa on kaunis ruusuinen sisusta ja kukallinen on taustakin. Kaunis kokonaisuus. Kiitos Millam!        

    

Neljännessä blokissa on myös kuumaa juomaa sisällä, höyry nousee. Kauniisti ommellut reunukset sopivat koko työn väritykseen. Kuppi näyttää olevan vanha, ehkä Arabiaa :) Kiitos Nelsson!

      

 

Mielestäni tämä oli todella mukava vaihto. Ensin hieman panikoin omien blokkieni kanssa, mietin ja pähkäilin niin kauan, että kiirushan siinä sitten tuli. Toivottavasti saajat ovat yhtä iloisia tekeleistäni kuin minä saamistani blokeista. Tein muutaman ylimääräisen lahjaksi Millamille, siksi niitä kuvassa on kuusi kappaletta. 

       

 

 

 

 

OOK:n elokuun haaste

Omituisten ompelijoiden kerhon elokuun haasteena oli jonkinlainen päähine. Itsekin olin tuota aihetta ehdottanut, mutta jostain syystä en hellehattua saanut aikaiseksi, vaikka se oli ehdotusta miettiessä ajatuksissa. No, eipä ole helteitäkään, joten tämmöinen lämmin fleecistä tehty kuningattaren/kuninkaan hattu on ajankohtaisempi.

           

Koristeina on erivärisiä pieniä lasihelmiä. Hattu sopii muuten vaikka Halloween-juhliin, muistuttaa hieman kurpitsaa.

Koska en halua itse itsestäni ottaa hattukuvia, otin mannekiiniksi Ukon.

           

                                 

                                

Ukko melkeinpä nautti näistä kuvauksista, kunnes pieni pään heitto taaksepäin ja hattu suussa karkuun! Siihen loppui kuvaus, mutta ei, ei alkanut takaa-ajo. Ukko on sangen kiltti ja tuo tavarat takaisin, kunhan hieman pilailee ja kiusailee ensin. Selkein kuva lienee kuitenkin tuo ensimmäinen, missä hattu keikkuu puun oksilla.

neulottaa niin vietävästi

                                      

Koska minua nyt neulottaa kovasti, lähdin mukaan sukkasatoa keräämään. Olympialaisia katsellessa olen neulonut ihan itelle yhdet sukat, mutta nehän ei vielä kuulu tähän sukkasatoon, vaan aloitus on ymmärtääkseni vasta 1.9.          

                       

Varret on neulottu Määkylän Puodin langasta, mutta epäilin, että se ei tule riittämään teriin niin, että saan nihin saman värityksen. Koska pidän symmetriasta, neuloin terät Viron villasta, se kun oli saman paksuista ja sopivimman väristä.

                 

hyvää nimipäivää, Marjat

                 Oikein hyvää nimipäivää kaikille, joilla on tänään 

                             nimipäivät, etenkin Marja-nimisille!                          

            

Osa pihlajanmarjoista on jo todella upean värisiä ja niitä tuntuu tulevat paljon. Mitä lie se sitten tarkoittaakaan tulevan talven suhteen? Paljon lunta vai vähän, saa nähdä.

aamulenkin piristys

Aamulenkillä Ukon kanssa tapasin "tuttavan", jonka nimeä en edes tiedä. Hänellä on myös koira, joten olemme jo monen vuoden ajan silloin tällöin kävelleet yhdessä koiriemme kanssa. Nyyt hän ehdotti, että kävelisin hänen kanssaan joen toisella puolella olevalle viljelyalueelle, missä hänelläkin on palsta. Hän tahtoi antaa minulle nauriita ja joitain erikoisia salaatinlehtiä. Syötävien lisäksi hän kokosi vielä kukkakimpunkin. Oikein mukavia tuollaiset koiratuttavuudet!

                       

En edes muista koska olen viimeksi syönyt nauriita. Ihan hyviähän ne on, raakanakin. Salaatin lehdet menivät leivän päällä, tosin keskiruoto oli melko paksu ja sitä täytyi ottaa pois.

Käsityöpuolella ei ole mitään valmista. Puseron olen itselleni neulonut, mutta en vaan saa aikaiseksi viimeistelyjä. Kamalan pitkiä villapolvisukkia olen neulonut olympialaisia katsellessa. Pääasiassa olen katsellut vain korismatseja. Jenkkien sekä mies- että naisjoukkueet ovat aivan mahdottoman hyviä!

mukavia yllätyksiä

Huomasin ilokseni, että olin saanut Katilta ja Maijalta tämän 

                                                     

 Pahus vaan, mutta pikaisen blogikierroksen jälkeen huomasin, että jokaisessa vierailemassani blogissa on jo samainen tunnustus, joten en tähän hätään jaa tätä eteenpäin. Sääntöjen mukaan maininta pitäisi antaa 7:lle briljantille blogille. Vaikea tehtävä. 

 

paluu arkeen

Loma on ohi ja oikeastaan jo viikko oltu kaupungissa. Tai tarkalleen ottaen kotona, sillä kaupungissahan meidän mökkimmekin on, jopa lähempänä keskustaa kuin koti. Koko loman aikana en pahemmin käsitöitäkään tehnyt, muutaman pipon sain virkatuksi.

                

Malli on hieman hämmentyneen näköinen. Pipo on virkattu ihan omasta päästä, siis ohje, ja lankoina on Mandarin petit. Kala- ja purjevenekuviot löysin Novitasta. Lehdessä ne olivat pyyheliinapitseissä, mutta toimivat ihan mainiosti noinkin virkattuina. Toisesta iposta ei ole edes kuvaa, mutta ei se mitenkään erikoinen ollut, joten kuvattomuus ei haittaa.

Loman aikana meillä oli siellä mökkisaaressa perinteiset naamiaiset. Mieheni kanssa olimme pukeutuneet hipeiksi ja minä olin raskaana. Odotin kaksosia ja nuo aiemmin tekemäni Dottee nuket esittivät vauvoista otettuja ultraäänikuvia. Vastaa taputellen iskulauseeni oli: "Make love, not war!" Paikalla oli myös saksalainen kuvausryhmä, jonka yksi mökkiläinen sovitusti kävi Katajanokalta veneellään hakemassa. Hieman oli herättänyt huomiota tämä kippari, kun joulupukin asussa oli karauttanut veneellä laiturin viereen. Nuo naamiaiset ovat aina tosi hauskat. Porukat ovat hienosti pukeutuneita ja esittävät valitsemaansa roolia kuin ammattinäyttelijät. Mukana oli myös Batman, Tarja Halonen, Sheikkejä muutama jalkavaimoineen, Justiina, kissanainen, musta enkeli, maanviljelijä, noitia, vakuutusmiehiä ym.  Parhaat minun mielestä olivat Blues Brothersit! Aivan mielettömät tyypit. Asut olivat näillä herroilla aurinkolaseja myöten täydelliset. Toisella oli mukana musiikki ja toisella attaseasalkku, joka oli täynnä hyviä pasteijoita! Ja osasivatpa nämä kaverukset laulaakin.

                           

Naamiaiset pidetään aina tämmöisessä rauniotalossa, jota me saarelaiset kutsumme valkoiseksi taloksi. Varsin mainio paikka tuommoisiin juhliin.