Nämä sormettomat ovat nyt ehdottomasti kevään viimeiset villalankaviritykset. Jotenkin vaan on jumittunut tuo lankkojen kanssa leikkiminen päälle ja heti kun istahdan rakkaaseen nojatuoliini, tarttuu joku lanka hyppysiin, sitten tulee joku mielikuva jostain ja siitä se lähtee.
Halusin kokeilla ensimmäistä kertaa tuollaista nirkkoreunaa ja se onnistui ihan hyvin ja helposti. Hanskojen varret ovat 2n ja 2 oikealla "palmikko". Kämmenosan neuloin 2o ja 2n ja koko ajan niiden paikka vaihtui yhden silmän verran eteenpäin, noin suunnilleen. Tumman vihreä lankakin loppui, mutta jatkoin toisella vihreällä. Kukkaset virkkasin koristeiksi. Ja niiden takia tein koko käsineet. Itse hanskojen neulominen oli tylsää alun reunusta lukuunottamatta. Ainoa, minkä takia jaksoin jatkaa, oli koristelut. En ole eläissäin tehnyt sormikkaita, joten ei ollut hajuakaan, laitetaanko muut silmukat odottamaan apulangalle vai neulotaanko tosiaan sitä sormea kamalassa puikkoviidakossa. Ja se sormien välinen kohta tuli tehtyä oman mielen mukaan. En jaksanut etsiä sormikasohjeita, niissä olisi kuitenkin ollut jotain mitä en olisi tajunnut ja sitten olisin vaan turhautunut. Ensimmäisen hanskan sormikohtia tehdessä meni hermot, kun en pärjännyt puikkojen kanssa ja loppuosan sormesta tein virkaten. Seuraavan sormen aloitin neuloen, mutta lopuksi otin taas virkkuukoukun avuksi. Toiseen hanskaan sitten tein peukalon lisäksi 5 sormelle paikat. Kauhea vaiva ja purkuun meni. En kyllä ymmärrä miten voin olla niin tohelo. Odotin vaan innolla sitä, että pääsen koristeita tekemään, enkä sitten keskittynyt tekeillä olevaan laisinkaan. Huh-huh, en ole somikkaiden neuloja, en ollenkaan.
Suunnittelin mielessäni äitienpäiväksi äidilleni pientä seinätaulua ja Ukon iltalenkin jälkeen täytyy tutkia kangasvarastoja. Päivällä huomasin valkovuokkoja, mutta ne eivät olleet avautuneina. Eikä ihmekään, tuulinen ilma teki päivästä kylmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!