Tervehdys Kemistä!

Kemi on käyty ja arkea eletty jo hyvä tovi sen riemun jälkeen. Junalla Lean kanssa mentiin ja lentäen palattiin ja vielä jos laiska Finnair palauttaisi perutuista menomatkan lennoista rahat, olisi hyvä. Maksoinhan minäkin niille heti, joten voisivat olla yhtä ystävällisiä ja hoitaa asiat nopeasti selviksi.

Kemistä joskus toiste enemmän tai siis näyttelyiden töistä, mutta nämä kemiläiset on ihan pakko tässä näyttää! Ensin varovasti kurkin kirjastossa kirjojen välistä, mitä ihmeen porukkaa siellä seisoskelee.

Joitain kirjastotarkkailijoita kaiketi. Kovin olivat tyylikkäästi pukeutuneita, mutta kovin hiljaisia.

Sen sijaan tapasin useita upeita ihmisiä, jotka olivat ennestään "tuttuja" blogin kautta ja tulivat nyt esittäytymään. Yhdeltä tällaiselta sain aivan ihanan saksikorun! Kauniita pieniä pistoja ja kultahelmiä. En tiennyt tallaisia olevan olemassakaan. Jo korun rasia on tavattoman kaunis.

Minun pitää ostaa kultaiset sakset, että koru pääsee arvokkaaseen seuraan. Kiitos tuhannesti Marjoriitta! Kiitokset myös Sinikalle, Aulille, Päivikille ja teille kaikille muillekin uusille ystäville  mukavista juttutuokioista. Nyt on vieläkin mukavampi lukea kommenttejanne, kun on tavannut niiden kirjoittajan. 

Vähän ostin kankaita, kun kohdalle sattui.Vasemmalla ylimmät vaaleat on taustakankaita ja muut sitten varmaan johonkin suureen suunnitelmaan, joka on otsalohkossa pyörinyt, kun olen kankaita katsellut. Nyt ihan hämärää niiden kohtalo. Paitsi oranssi FQ-kangas. Siitä tulee pienen pieni olkalaukku, melkein valmis jo. Ostin vihdoinkin uuden terän leikkuriin! Nyt leikkaa, mutta toivottavasti myös päässäkin. Ja minipieniä magneettinaeppareita tärkeään tavaraan.

Tilkkupäivien tervetuliais-kuoressa oli muiden tärkeiden juttujen lisäksi pari nippua kankaita, nuo sinivoittoiset oikealla. Oikeasti nämä oli Lean kuoressa, mutta vaihdettiin, kun minulla oli niin punaista ja Lealla taas sinistä. Mihinkään pajaan en mennyt, mutta tuumaset-setin kävin ostamassa. Jos vaikka taiteilisi jotain. Ruotsalaisilta kauppiailta saatoin ostaa jonkin kankaan, mutta ainakin nuo kolme metriketjua. Kortteja hankin joitain ja huomaatko, moni on aika keltainen! Lean maripeiton kuvasta tehty kortti on kyllä aika punavoittoinen, semmoinen jouluinen, melkein. Ja Lealta sainkin jo ennen matkaa laatikollisen tilkkuilijan hakaneuloja! Ei minulla tuollaisia ole ollutkaan, mutta nyt on. Arpajaisvoittoni, neulatyyny, kököttää kuvan keskellä.

Uusimmassa Tilkkulehdessä oli juttu näistä blokeista ja siitä, miten niitä päädyin tekemään.

Kaikki alkoi värityskirjasta, jonka ostin viime vuonna Lahden Tilkkupäiviltä. Kirjan on piirrelleet Tilkkulehden entinen päätomittaja Maija Uusitalo ja hänen siskonsa Anni.  Näitä eläimiä väritellessä päätin kokeilla, onnistuisinko saamaan jonkin kivan blokin kuvien perusteella. ja onnistuihan se.

Minähän rakastan pilkkuja ja palloja ja tässä kaikki eläimet ovat pallollisia. Suurin osa kankaista on kotoisin toisten naisten varastoista. En ole niitä käynyt vohkimassa, vaan ihan olen saanut ja ilolla ottanut vastaan. Kvilttaajan jäännöspaloista synyi aika kirjavaa sakkia.

Peiton koko on 120 x 90 cm. 

Kylläpäs vasemmanpuoleisella kaverilla häntä heiluu korkealla!

Kissa on sipaissut oikein rusetin kaulaan ja yrittää hieman flirttailla koiralle.

Heppa on törmätä jättiläistipuun.

Tein vielä peiton lisäksi 40 x 40 senttisen tyynyn. 

Koiraihmisenä tietenkin iloisilla koiranpennuilla.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Toivotaan, että siitä tulee ennätys aurinkoinen!