tähtiä ja tuftausta

 Kankaat on nyt olleet hieman sivuroolissa kaikkien muiden materiaalien vietyä aikaani. Muutaman mekon olen tehnyt ja yhden pipon. Tampereen käsityömessujen paluumatkalla oli reissukaverillani kiva neulatyyny ja sellaista minäkin sitten aloin tehdä. Käsinompelu on kivaa ja rauhoittavaa. Sellaista hidastelua. 

Tykkään hidastelusta.

Näppärän kokoiset heksagon-neulatyynyt!  

Ihanaa kangasta nuo tähdet. Ja molemmissa keskikoristeena helmet. Jos olisi pieniä helmiä, voisi niitä laittaa sakaroiden kärkiin myös. 

Toisesta neulatyynystä tein rannemallin. Vuosia sitten, kun olimme Syyrinki-killan kanssa käymässä Virossa tilkkutaiteilija Marja Matisseenin luona, ostin häneltä vastaavanlaisen neuliksen. Tykkäsin siitä kovasti ja käytin ahkerasti. Sitten kuminauha löpsähti kokonaan. Kuitenkin ommellessa tikin tieltä napatut neulat iskin ranteeseen. Oli jäänyt niin lihasmuistiin, että neula pois työstä ja ranteeseen. Aikani rei'itettyä vasenta rannetta, alkoi viesti mennä aivoihin ja neulat pöydälllä olevaan neulatyynyyn. 

x o x o x o x o x

Villalankojen kanssa olen puuhannut, mutta puikoilta ei ole valmista syntynyt. Sen sijaan olen purkanut kirjoneuleisen villapaidan. No ei se ihan valmis ollut, helmaa ja hihoja vailla. Kalina Malina ei sitten tuntunutkaan omalta. En ole koskaan purkanut niin paljoa. Nyt on kasa suttuista lankaa.

Tähän härveliin tutustuin Taito kässäkoulussa. Ehkäpä hankin "Sirkan sääret", sillä olisi paljon kätevämpää vyyhdiltä keriä lankoja ja kai se toimisi toisinkin päin.

Kerijälaite olisi tietenkin hyvä pari Sirkalle. Tulisi nättejä keriä.

 

Kässäkoulussa olisi pitänyt olla suunnitelma piirrettynä paperille ensimäiselle tuftaus-tunnille tullessa. Minun suunnitelma oli hieman hatara lyijykynähahmotelma, mutta piirsin suoraan kankaalle uudet kuviot ja tässä kuvassa olen kuviot jo tuftannut. Lanka on grafiitin harmaata, melkein mustaa.

Kuvioiden jälkeen aloin tehdä taustaa. Sen olin suunnitellut hieman tilkkutyön tapaiseksi.

Neuloina käytimme Oxfordin Punch Needeleitä. Numero 8 oli minulle sopiva. Siinä oli hyvä tuo päässä oleva metallirengas, jonka läpi lanka laitetaan. Se pitää langan paikallaan eikä se pääse pois neulan varren halkiosta.

Tuftauskehikon saimme lainaksi joksikin aikaa, mutta en ehtinyt saada työtä valmiiksi siinä ajassa ja soitinkin Toikalle (valmistaja) ja pyysin heitä tuomaan kehikon Tampereen kädentaitomessuille. Kotona kasasin sen heti ja siirsin keskeneräisen työn siihen odottamaan työn jatkumista. 

Ja ahkeroinnin jälkeen sain irrottaa valmiin työn kehikosta.

Minun työssä tämä lenkkipuoli on nurja eli takapuoli. Usein tätä puolta käytetään paraatipuolena.

Tämmöinen tästä nyt tuli. Olen ihan tyytyväinen. Valokuva on rajattu turhan tiukasti. Työ on kooltaan noin 50 x 50 cm ja ehkä hankin kehykset ja laitan seinälle tai sitten siitä tulee jättityyny. 

Seuraavaksi suunnittelen tekeväni semmoisen työn, jossa paraatipuolella olisi molempia, sekä nukkalenkkejä että pistoja. Jotain kivoja kuviota nukkalenkeillä ja tausta pistoilla. Lenkkejä olisi eri lorkuisia. Täytyisi vaan ensin keksiä se "kiva kuvio". 

Moni katsoo areenasta pentuliveä, minäkin. Mutta enemmän tulee katsottua tätä meidän Sulo-liveä pehmojen kanssa.