keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Kudontaa ja neulontaa

Taito Käsityö- ja muotoilukoulun kevään ensimmäinen kurssi sisälsi Pirtapuukudontaa. En ollut ollenkaan innostunut, että jihuu, nyt päästään kutomaan! Alkutouhujen jälkeen, kun pääsi kutomaan, tilanne olikin jo toinen!




Ensimmäinen kurssipäivä meni melkolailla pareittain tehtävien loimien laittamiseen. Se olikin ihan outoa puuhaa minulle. Monta vaihetta, jossa täytyi olla tarkkana. Olin ajatellut käyttäväni loimena Nalle-lankaa ja kuteena Novitan vanhaa Faunaa. Opettajan neuvosta vaihdoin langat toisin päin ja vielä kuteena käytettävän langan Novitan Kajastus lankaan.




Kuvassa valmis tuote roikkuu naapurin aidan päällä. Pidän väreistä kovasti. Tietenkin, enhän niitä muuten olisi valinnut! Suunnittelutyö ei pitänyt paikkaansa, koska langat vaihtuivat. Työ näyttää ryppyiseltä koska on ollut minulla jo kaulassa koiralenkin verran.



Jos nyt tekisin toisen, osaisin välttää monta virhettä.


Aloitin aivan liian tiukkaan kutoen, onneksi opettaja huomasi sen ja sain purettua tiukkikset pois. Lopputuloksessa on kyllä paljon virheitä. Paikoitellen kudonta on mennyt vinoon eli toisessa reunassa on tiukempaa, toisessa harvenpaa kudontajälkeä. Lisäksi valmista työtä katsellessa oivalsin, että reunoihin olisi pitänyt kiinnittää huomiota enemmän. Kohtuullisen siistit ne ovat, mutta lankoja rullalle kiristäessä olisi pitänyt huolehtia, että reunimmiaset loimilangat tulevat myös "päällekäin" eikä levittäydy yhtään sivuille vierekkäin. Kun en tätä tehdessä oivaktanut, reunat ovat hieman lyhyemmät eli keskiosa menee aavistuksen kuopalle. Kudonta kokemuksena oli ihan mukava, voisin tehdä tätä toistekin.



Sain ystävältä ihanan kevätkimpun ja kuinka ollakaan, samoja sävyjä löytyy kaulahuivista. Kuva on huonossa valossa otettu ja värit likaiset.
Pirtapuut olisivat käytettävissä, mutta en taida laittaa yksin uusia loimia, se on liian vaikeaa.


Tilasin Novitan Sukkaboksin jossa on Nina Laitisen suunnittelema malli Kuningatar tarvittavine lankoineen. Ensimmäinen sua Novitan Kajastus kuviossa. Eli sama lanka kuin on huivissa kuteena. Ja tämä on sitä neulontaa! Hyvä erottaa samalla tavalla kuin kankaissa. On joko neuloskangasta tai kudottua kangasta. Vaikka sama tuo, kuka kutoo ja kuka neuloo, kunhan valmista syntyy. 
Kukahan on se 39 jalan omistava kuningatar, joka nämä saa?

22 kommenttia:

  1. Ihatuttavan värinen huivi ja sukat vielä samaan sävyyn, upeita!
    Olen kangaspuilla kutonut viimeksi 1980-luvulla, joten en osaisi enää mitään, mutta aika mielekästä hommaa on kun pääsee kutomaan, sen muistan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huivin loimilangat ovat äidin peruja. Hän teki noista useammankin villapaidan ja vielä oli jäänyt useampi kilo eri värejä. Lapsena kudoin pätkän mattoa, siinä kaikki kokemus.Voisin kutoa lisääkin, mutta ne loimien laitot on vaikeita.

      Poista
  2. Huivissa on kyllä kauniit värit, tykkään:) Hyvältä tuo näyttää, kaulaan vaan, itsellesi tai Sulolle;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minustakin värit on ihan parhaat! Ehkä kuitenkin omaan kaulaan, ei se Sulo sitä pidemmän päälle tykkäisi käyttää.

      Poista
  3. Kankaan kutominen on tosi mukavaa puuhaa. Opettelin aikoinaan kaikki vaiheet loimen luonnista lähtien ja puihin laittamisen, mutta sitten silmäluomeni eivät kestäneet kutomisesta tulevaa pölyä. Onneksi on vielä muita käsityöjuttuja, joita voin tehdä. Kauniinvärisen huivin olet kutonut. Minä käytän neulomis- ja kutomissanoja kanssasi samalla tavalla; se on myös virallinen kielitoimiston suositus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillinen vaiva, mutta kuten sanoit, onneksi on muita käsitöitä, joita voit tehdä. Jotkut villalangat pölisevät niin, että aiheuttaa aivastelua ja silmien kutinaa. Onneksi ei kaikki. Saattaa olla, että joskus vielä kudon jotain, noita puita voi myös vuokrata.

      Poista
  4. Ihanaa kudontaa. Kangaspuut on niin mukavat tehdä kaikkea. Mutta kauniit on sukatkin. Nätti malli. Minä kudon kangaspuilla ja kudon puikoilla. Tuo neulominen viittaa neulatöihin minulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaista vaihtoehtoa en ole kuullutkaan, että neulominen viittaisi nelalla tehtäviin ompeluhommiin! Aina oppii uutta.

      Poista
  5. Kyllä on kaunis huivi! Aivan ihanat värit! Entäs sukat sitten - ihan huikeaa taituruutta! Upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huivi on kyllä mieleinen! Sukkien ohjeen seuraaminen on tarkkaa puuhaa. Ensin käytin vain post it lappuja, joiden avulla seurasin rivejä, mutta sitten kyllästyin ja kävin ostamassa oikean telineen tähän hommaan.

      Poista
  6. Omiin kässäkouluvuosiini ei sisältynyt kudontaa ollenkaan. Kudonta on kyllä tuttua aiemmilta vuosilta, joten ihan muistin virkistykseksi sitäkin olisi ollut mukava tehdä! Kauniit värit on huivissasi! Myös minä tilasin sukkaboxin, mutta kärsivällisyyteni ei riittänyt tuohon upeaan sukkamalliin. Ajattelin käyttää boxin langat muihin neuleisiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kässäkoulujen sisältö hieman vaihtelee, kun opetussuunnitelmia päivitetään. Meillä on seuraavaksi keramiikkaa. Juu, ei nuo sukat ihan hetkessä valmistu. Minulla on muuten huivin kuteena tuota samaa lankaa kuin sukkaboksissakin ja toinen kerä myös kajastusta, mutta toista sävyä..

      Poista
  7. Kangaspuilla kutominen on kyllä mukavaa puuhaa. Äidilläni on kangaspuut mattoja varten ja siskoni kutoo ammatikseen. Eli paljon on tullut kangaspuita katseltua. Itse opiskeluaikana kudoin yhden kaulahuivin opintoihin liittyen. Se on vieläkin käytössä eli pitkästi yli 20 vuotta vanha huivi. Kauniin huivin teit! Ja ihanat sukat tuloillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena olen hieman mattoa kutonut, mutta ei siitä juuri kummoisia taitoja jäänyt!

      Poista
  8. Mun niiiiin tekis mieli kutoa puilla, nyt kun tuli markkinoille noita pieniä käteviä. Mutta mutta, mun pinna ei pystyis loimea laittamaan ja ymmärtämään kaikkia erilaisia kuviointeja mitä voi tehdä. Tai en tiedä voiko noilla pienillä niin montaa tehdäkää mutta, en siis ymmärrä sitä puolta lainkaan. Pari mattoa oon kutonu mutta sehän oli helppoa ku kaikki oli valmiiks laitettu ja joku muu otti sen pois puiltakin.
    Sukista tulee hienot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loimen laitto onkin mutksikasta, ainakin aloittelevan mielestä. Yksin en edes ryhtyisi kokeilemaan.

      Poista
  9. On niin kaunis huivi ja tosi hyvät värit! Voin kyllä kuvitella, kuinka vaikeaa on saada ihan tasaista. En muista nähneeni yhtään huonoa Nina Laitisen mallia, kaunis tämäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huivin väreistä tykkään tosi paljon! Jos keskittyisi katsomaan, miltä työ näyttää, saisi varmasti tasaista. Minulla oli kai jonkinlainen hoppu koko ajan.

      Poista
  10. Niin upea lopputulos tuo huivisi! Puilla työn nähdessä en edes hahmottanut ihan koko hienoa kokonaisuutta. Kyllä kannatti nähdä loimen teon vaiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä siitä tuli. Kutojalle oli myös yllätystä, miltä lopputulos näyttää. Puilla oli vain pieni pätkä näkösällä, enkä sitten muistanut, mitä olin sinne aikaisemmin kutonut.

      Poista
  11. Kaunista jälkeä olet saanut. Nuo osoittamasi haastekohdat eivät varmaan pistä kenenkään silmään, kun huivi on käytössä. Minulla on lahjaksi saadut käytetyt Toikan pöytäkangaspuut, niissä on puolikas poppana-pajuliina, mutta se taitaa tällä hetkellä odottaa eläkkeelle pääsyäni. Loimen laitatin meidän oppilaitoksen artesaaniopiskelijoilla, puut kun mahtuvat auton takakonttiin. Mutta ei ole nyt aika moneen vuoteen innostanut tuohon työhön tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paju ja poppana olisikin hyvä yhdistelmä! Mieli tekisi hankkia puut, mutta mistä sen ajan kutomiseen ottaisi. Ehkä eläkkeellä sitten!

      Poista

Kiitos kommentista!