Tänään sitten ryhdistäydyin ja menin treeneihin. Kipeä tuo nilkka on vieläkin, mutta en jaksa enää odottaa josko se joskus toipuu täyskuntoon. Täytyyhän sen puolikuntoisena saada tietää mitää on tulossa! Aika kivasti meni treenit, tosin otin aika varovasti. Sunnuntaina olisi pelikin, mutta en mene pelaamaan, koska täytyisi mennä täysillä ja on tietynlainen pelko, että jalka ei sitä kestä. Kiva fiilis tuli harkoista ja venyteltiinkin heti treenien päätteeks. Se kun tahtoo usein jäädä tekemättä. Mutta nyt on ihan lennokas olo.
Ukon kanssa kävin aamulenkillä shoppailemassa. Se aina haluaa noihin eläitarvikekauppoihin. Ostin taas puruluun, jonka sisällä on jotain mahaa, yök, ja keksejä. Heräteostoskin tuli tehtyä, ostin meinaan Ukolle uuden taluttimen. Semmoisen noutajataluttimen ja mustana. Vanha on edellisen koiran perintö ja punainen. Moni luulee, että Ukko on tyttö ja se raivostuttaa sitä. Ukko on semmoinen hoikempi tai kapealinjaisempi, kuten tuomarin arvostelu kuului ja päästäänkin tyttömäinen. Juu, ja tämä uusi talutin on pidempi. On Ukolla valjaatkin, mutta useimmin käytän tuota tavallista talutinta, kun sen saa niin nopiaan pois. Tai ehkä eniten en käytä mitään, koska Ukko menee vapaana ja minä kannan talutinta kädessä. Kotiinpäin tullessa sitten Ukko kantaa sitä talutinta tai minun hanskaa, käpyjä, oksia, tyhjää pulloa tai mitä milloinkin sattuu löytämään. Periaate lienee, että kotiin on aina vietävä jotain. Hyvä niin. Kamalaa olisi, jos se yrittäisi aina viedä jotain kotoa pois, vaikka jotain mun tärkeitä tavaroita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!