Yllätin itseni ja heräsin jo kuudelta! En huvikseni, vaan aamulla piti olla jo yhdeksältä keskustassa. Siskoni viime syksynä ostamaan yksiöön oli tullut vesivahinko ylhäältä käsin. Kyllä raivostuttaa. Se asunto oli ostohetkellä tulipalon jäljiltä ja sinne tehtiin täysi remontti. Uudet seinät, katto kylppäri, lattia, astiakaapit ja ihan kaikki jopa ulko-ovi. Asunto oli valmis helmikuussa ja nyt menee parketit uusiksi, katto ja seinät osittain. Remontti kestänee pari kuukautta. Sisko on tulossa lokakuussa Suomeen, mutta joutuu asumaan hotellissa. Ja juuri siksi hän tämän asunnon osti, ettei aina tarvitse majoittua hotelleihin. Toiset ne vaan valuttelee vesiä, ehkä hän on hidas ja alkoi vuosi sitten syttynyttä paloa sammuttamaan. Mene ja tiedä noita ihmisten kaikkia aivoituksia. Yksi polttaa ja toinen sammuttaa, onpa kiva talo.
Koska mies lähti Ukon kanssa mökille, aloin siivota. Se on just kivaa hommaa, kun kukaan ei häiritse ja voi hieman heitellä semmoista ei niin minulle tarpeellista tavaraa pois. Muutenkin täytyy taas järkätä kotia uuteen uskoon, koska tyttären sänky ja jotain muutakin muuttaa takaisin meille. Tytär itse lähtee Ruotsiin Malmöhön opiskelemaan kansinvälisä suhteita, ihmisoikeuksia ja sellaista.
Kaiken uurastuksen jälkeen, raahasin mm puusohvan parvekkeelle, kävin vielä potkimassa kickbikellä kymmenisen kilometriä. Huomenna en varmaan kykene tekemään yhtikäs mitään, makaan vaan koko päivän sängyssä. No ei nyt sentään, luulen, että sama operaatio jatkuu vielä huomennakin. Alan tutkimaan hieman kaappeja sillä silmällä, ehkä aloitankin miehen kaapeista. Niissä on aina paljon outoja juttuja, joita en ole nähnyt käytettävän koskaan.
Olen minä tehnyt todella tärkeitäkin asioita, kuten kaalilaatikkoa ja ostanut laivaliput Tukholmaan. Auto pääsee mukaan ja se pakataankin aika täyteen, luultavasti enimmäkseen vaatteita.
Sain viikonloppuna pohjoisen serkulta ihanan taulun. Hän on tehnyt sen itse. Tosi taitava nainen tekemään kaikenlaista ja osaa maalatakin hienosti. Tauluja siis, tai vastaavia. Ehkä seiniäkin, en tiedä. Tai varmasti niitäkin.
Eikö ole ihana! Lapinpöllöt siinä pesäkolossaan istuvat ja ihmettelevät. Alhaalla on erikoinen ryypät-kääpä. Näin minulle kerrottiin. Lauta on ikivanhaa jostain huitsin nevadasta haettua. Pöllöt on kiviin maalattuja.
Oikeasti tekijä ei ole minun oikea serkku, mutta me jotenkin pidämme toisistamme ja haluttiin olla sukulaisia. Siksi sovittiin, että ollaan vaikka serkkuja. Niin helppoa se on, sopii vaan. Serkun veljellä, siis oikealla veljellä, on mökki samassa saaressa ja siellä me ollaan tutustuttu. Serkku asuu miehensä kanssa Keminmaalla, eli kaukana,kaukana. En ole ikinä käynytkään, enkä edes unta nähnyt. Joskus voisi vaikka mennäkin, serkkua moikkaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!