Omituisten ompelijoiden kerhon lokakuun tekeleenä on liina, mikä tahansa liina kunhan siinä on joko aplikaatioita tai kirjontaa. Juuri sopiva haaste minulle, kun on pöytäliinakausi päälllä. Työhön sain suunnan tästä vanhasta valokuvasta.
Ja tällainen liinastani sitten muotoutui.
Kuvasin liinaa tänään Ukon päiväkävelyn yhteydessä. Se olikin aika haastavaa. Jos tuuli piti pienen tauon, eikä ollut pelkoa liinan lähtemisestä karkuteille niin Ukko olisi halunnut hieman retuutaa liinaa. Sillä on tapana "puistella" ulkona omaa peittoa.
Tämän kuvan värit eivät ihan ole kohdallaan. Aurinko hieman syö värejä, taustakangas on tummempi, hieman harmaaseen vivahtava. Lehdet ovat osin aurinkovärjäyksen jälkiä tai aurinkovärjätyistä kankaista leikattuja mielikuvituspuun lehtiä. Hyvä, että sain käytetyksi noita värjäilytuotoksia muuhunkin kuin kortteihin. Kiinnitin ne ensin liimaharsolla pohjakankankaaseen ja tiheällä siksakilla lopullinen kiinnitys. Välissä jälleen puuvillavanu ja taustana puuvillakangas. Tikkasin vanuun kiinni vain lehtien ympäriltä (vapaalla konetikkauksella) ja lehtiruotien kohdalta.
Oh-hoh, tulihan pamautettua kuvat ihan yhteen pötköön, mutta olkoot! Liinan pituus on kokonaista 46 cm ja leveys 26 cm. Kuvissa se näyttää ryppyiseltä, mutta tuossa pöydällä ei ollenkaan. Ehkä tuo pohjakankaan erikoinen värjäys, en nyt muista miksi sitä sanotaan, tekee sen ryppyisen näkköiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!