nyt se määkiminen loppu!

Irmalta saamani Lammaskankaan loppu piti niin kovaa määkinää ja mekkalaa, että oli pikaisesti ommeltava se joksikin. Jopas rauhottuivat, kun saivat hieman pistoksia neulasta kylkiinsä. Ihan kevyitä vaan. Palasta riitti puikkopussiksi ja siihen kangas sopii yhtä hyvin kuin kässäkassiksi.

Tämä on tarkoitettu sukkapuikoille. Ei kai niitä pitkiä puikkoja enää paljoa käytetä, kun on ne pyöröpuikot olemassa. Jos tekee vaikka villapaitaa junassa, niin vierustoveri voi istua ihan rauhallisin mielin, ei tule puikkoa silmään pyöröillä neulojalta.

Kun pussukka on kiinni, päällisessä ei juuri ole punaisia lankakeriä, tulikin aika mustavalkoinen.

Sisällä onkin sitten punaista ihan reilusti. Olen aika ihastunut pilkkukankaisiin ja kaikkein kivoin punainen oli mielestäni tämä pilkullinen. Tuo pussukan alla oleva harmaa pilkkukangas on vuorikangasta johonkin jakkuun tai mekkoon. En tiedä vielä mihin, mutta vuori olisi siis olemassa, jos sopiva päällyskangas sattuisi kohdalle. Myös pussukassa on harmaata pilkkukangasta. Se on ihan käsityöpuuvillaa se. Pienet puikot laitetaan lammaskankaiseen osaan. Sinne voi laittaa myös ainakin yhden virkkuukoukun. Minulle se on tärkeä kapine, koska jokunen silmukka saattaa olla tipahtanut jossain vaiheessa puikolta ja koukulla se on näppärää saada takaisin muiden mukaan. Vaikka hyvinkin alhaalta. 

Jos säikähdit, että onko susi kulkenut lampaiden ympärillä, kun on noita tassun jälkiä. Ei syytä huoleen! Tassun jäljet ovat australianpaimenkoirien jälkiä. Niitä on kaksi ja ne hoitavat ja vartioivat näitä lampaita. Aussit on todella taitavia lampaiden kanssa. Hetki vain ja levälleen hajonnut lauma on kasassa. Yksikin pärjäisi, mutta kahdestaan niillä on mukavampaa ja voivat tehdä jotain jekkuja lampaille.

Tilkkulatu lähestyy! Itse hiihtelen Lahdessa vain lauantain. Kyselin järjestäjältä, onko siellä mahdollisesti joku bloggaajien tapaamispaikka, mutta ei varsinaisesti ole. Lastu-kahvila on auki koko ajan ja sinne voi sopia tapaamisen. Katselin ohjelmaa ja siellä on aika paljon kivoja pajoja ja luentoja, mutta ehkä siinä lounastauolla on kaikilla pieni tovi aikaa moikata ja rupatella. 

Tapaamisiin!

Tuohon Lahteen liittyen sain just äsken sähköpostia, jossa Tiina tahtoo....

ei naimisiin (kuten jossain biisissä), vaan FinnQuiltin hallitukseen. Käy lukemassa hänen agendastaan täältä.  

Minä en koskaan halua mihinkään, ehkä Brysseliin lomalle tai Lappiin hiihtelemään isoille lumille. Ja ompelemaan ja kangaskauppoihin ja hyvien ruokapatojen ääreen. Ja aurinkoiseen, raikkaaseen ulkoilmaan. Kesään. 

Olishan se aika kamalaa, jos kaikki haluais samaa.