joulukalenterin 6. luukku

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Tänään pitäisi tietysti olla jotain sinivalkoista, mutta ei ole. Tämä pussukka on kuitenkin hyvin isänmaallinen. Kangas on Marimekon uutta Raanua, jonka on suunnitellut Sanna Annukka. Minulle tulee kankaasta mieleen kansallispukukangas ja tanhuavat ihmiset.

Värit ovat aikalailla oikeat molemmissa kuvissa. Kangas on ekopuuvillaa. Toiselta puolelta pussukka näyttää tältä. En oikein tiedä kumpi puolisko on hienompi tai kauniimpi.

Pidän tästä koko kankaasta tosi paljon, vaikka se on aika kirjavaa. Se on kuvioinniltaan jotenkin hyvin kodikasta. Kooltaan pussi on 12 cm x 20 cm, pohja on noin 4 cm. Päällisen ja vuorin välissä on  ohut vanu tukevoittamassa. Tikkaukset tein huomaamattomiksi raitojen suuntaisesti. Kankaassa itsessään on niin paljon katsottavaa, ettei siihen oikein muunlaiset tikkaukset sopineet.

 



joulukalenterin 5. luukku

Koska eilen ei ollut pussukkaa, niin tänään voi jo huoletta olla. Keltaista ja oranssia, oikein pirtsakkaa. Samalla yritän houkutella lisää aurinkoisia päiviä. Tänään taisi päivällä aurinko paistaa tai sitten kuvittelen vain.

Kuvassa keltainen on keltaisempaa kuin luonnossa. Pussukassa on vuori ja ohut vanu. Tikkaukset tein selkeästi ruuduttaen vaihtuvanvärisellä langalla. Vuorissa on myös tasku pikkutilpehööreille.

Aurinkoista päivää!



joulukalenterin 4. luukku

Nyt taidetaan olla pimeyden ytimessä. Aamulla on pimeää töihin lähtiessä ja illalla ihan yhtä valotonta. Pimeässä liikkuessa täytyy ehdottomasti olla heijastin, vähintään yksi, roikkumassa takin liepeessä. Tampereen messuilta ostin heijastinkangasta, kun kohdalle kerran sattui. Pinkkiä huopaa löytyi omista varastoista, samoin sopivaa nyöriä ja sitten vaan pieni ideointi ja ompelu.

Heijastinkangasta on molemmilla puolilla huopaa. Näitä tekee nopeasti ja ovat kivoja lähettää kirjekuoressa. Tuo huopani on ehkä liian paksua, noin 5 millistä. Sitä oli vaikea leikata saksilla. Reunoista en saanut millään kauniita ja siistejä.

Valoisaa tiistaita !!

joulukalenterin 3. luukku

Tänään on kolmas päivä ja tässä kalenterissa esitellään kolmas pussukka! Yritän joskus tehdä jotain muutakin, mutta pussukoista on tullut minulle jonkinmoinen intohimo. Yhtä kun viimeistelen, niin ajatuksissa on jo seuraava. Ei sille oikein voi mitään. Jos joku varastaisi kaikki vetskarit ja en pääsisi kauppaan niitä ostamaan, ehkä keksisin jotain muuta ommeltavaa. Esim. nappikiinnityspussukan ; )

Tänään on vuorossa ihana koirapussukka. Kankaan ostin Tampereen kädentaitomessuilta, huomaa väri. Olen hyvin siedättynyt keltaisen käyttöön. Oikeastaan niitä oli kaksi pientä palaa. Mäyräkoira on Pia Westerholmin silityskuva. Sen ja muutaman muun hänen kuviaan hankin myös Tampereelta. Minusta Pian kuvat ovat aivan ihania. Pussukka on 12 cm korkea ja 20 cm leveä. Päällisen ja vuorin välissä on ohut tukihuopa. Tikkaukset menevät kankaan pallorivien mukaisesti, mutta ei kukkien päälle. Renksuksi laitoin pätkän nyöriä.

joulukalenterin 2. luukku

Hyvää ensimmäistä adventtia!

Nyt on jo monessa paikassa joulumyyjäisiä ja huomenna voisin hypätä ratikkaan ja ajella vaikka Ornamon myyjäisiin. Matkalla vilauttaisin ratikan kortinlukijalle pientä kukkaroani.

Kukkaroon mahtuu matkakortti ja korttiahan ei tietenkään tarvitse ottaa esille, riittää kun heilauttaa korttia lukijan edessä. En muista mistä ja milloin olen tuon ratikka-kangaspalan hankkinut. Tuolla muiden joukossa se on pyörinyt usemman vuoden, joten jo oli aikakin keksiä sille järkevää käyttöä.

joulukalenterin 1. luukku

Hip hei, taas on aika avata luukkuja! Perinteisin menoin ensimmäisessä luukussa on pussukka. Äitini tarvitsi kännykän laturilleen pienen muovipussin tilalle jotain hieman kestävämpää ratkaisua ja ompelin hänelle pienen soman jouluomenakankaisen säilytyspussin.

Sinulle, joka olet ensimmäistä kertaa täällä kylässä kerron, että pidän bllogissani joulukalenteria. Pyrin joka aamuksi laittamaan jonkun uuden käsityön. Jos  aika ei ole riittänyt minkään käsityön tekemiseen valmiiksi asti, saatan keksiä jotain muuta. Se jokin muu voi olla vaikkapa jouluinen juttu, kuva tai leipomus.

Leppoisaa lauantaita!

 

 

tonttulilua

 

Ihan ensin kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Nyt tiedän mitä se k&k tarkoittaa ja jopa miten se tehdään. Katsoin kaikki siihen liittyvät youtube-videot. Arvatkaapa vain, olenko tehnyt niitä? No en, koska sen verran tonttu olen, että uskon pärjääväni ilman niitä lyhennettyjä kerroksia. Eihän niitä kai ollut kuin 8 ja se on aika vähän tässä maailmassa. Jos se neule menee ihan pilalle, niin sitten puran ja teen uuden. Olen ennenkin tehnyt monenlaisia tyhmyyksiä neulontatöissä(kin), mutta juuri mitään en ole ottanut opiksi. Oikeastaan aika kivakin tehdä miten sattuu ja mitä muka ymmärtää ja katsoa sitten lopputulosta ja ihmetellä sitä. Eli Kudo & Kadu.

 

Viime viikolla meillä oli kiltailta ja siellä oli aiheena touhuta tonttu. Olin tehnyt tontun kotona ihan valmiiksi, saimme kaavat edellisellä kerralla. Tukkaa ei tämä kaveri saanut, eikä viiksiäkään, vaikka semmoisiin olisi tarvikkeet killassa ollut. En pidä tuosta ilmeestä, joten tonttu saattaa joutua kasvojenkorjausleikkaukseen.

Tonttu on hiipan kärjestä tossun pohjaan 44 cm pitkä. Koska se on syönyt meidän kaikki kauranjyvät, se pysyy mukavasti istumassa. Vatsa ei täyttynyt jyvistä kokonaan, vaan pää jatkuu vartalona ja minä täytin sen vanulla aika tomakaksi. Toimii selkärankana muuten hieman velttoiluun taipuvalle tyypille. Rohkeasti hän voi istuskella ihan pöydän reunallakin.

Jalkaterät eli tossut on myös jyvitetyt. Täytteenä voi käyttää myös riisiä tai ohranjyviä.