Kävimme tyttären kanssa Tallinnassa. En käynyt vieläkään Karnaluksissa, joten olen niitä viimeisiä mohikaaneja, jotka eivät siellä ihmemaassa ole käyneet. En myöskään ostanut mitään käsityötarvikkeita, edes pienintäkään palasta pellavaa. Sen sijaan jotain ihan muuta. Esimerkiksi tämän suloisen "stressilelun".
Täytteenä kauniilla hiirihirvellä on mitä luultavaimmin riisiä. Arvelin hänen olevan yksinäinen ja tein hänelle ystävän.
Neito parahti, ettei hän tummoisesta välitä, hän kaipasi kultaansa. Tällä oli liian lyhyet jalat ja ties mitä vikaa. No eipä auttanut muu kuin tehdä mieluisampi.
Tähän kultakankaiseen neito tykästyi. Minun tekemissä sulhasissa on täytteenä vehnänjyviä.
Kaikki ovat kuitenkin kavereita. Jos minulle tässä iskee stressi, voi olla suurikin hermostus, on apu lähellä. Voin napata lemmikin molempiin käsiin puristeltavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!