Ystävyys

Näin aurinkoisena päivänä tulee tietenkin vain kirkkaita, värikkäitä juttuja.

Olen joskus leikannut kaikki kankaiden loppupalat erikokoisiksi neliöiksi.  Ajatuksena on ollut, että jos joskus tarvitsee, niin voi vaan ottaa, eikä tarvitse leikellä. Olin nähnyt Tilkunviilajalla (Linkki ei johda peittoon, koska en jaksa sitä etsiä!) kivan näköisen neliöistä tehdyn peiton, jossa vaaleat ja tummat muodostivat kuvion. En halunnut tehdä samanlaista, mutta jotain sinne päin. 

Pelkästään niistä paloista ei tämä peitto syntynyt, mutta hyväksi avuksi nekin laput olivat. Leikattuina neliöt olivat 2.5".

Tähän sai upotettua paljon pieniä tilkkuja, joista en ollut voinut luopua, koska ne oli jotenkin niin ihania.

Joitain värejä olisi ollut vaikka koko peiton verran. 

Olin kyllä iloinen, että olen säästänyt tämmöisiä pieniä paloja, joissa on jotain erityistä. Tässä ne nyt ovat sulassa sovussa, tämä kissa ja koira. Kissa oikein muiskistelee koiralle, mutta koira vaan toljottaa silmät pyöreinä. Näkee tuolta ruudulta, että minulla on leipä kädessä ja odottaa saavansa sen.

Keltaisiakin oli ihan kiitettävästi. Muutamassa palassa kurkkii pöllö. Itse asiassa aika eläimellinen peitto tästä tuli. Ainakin kaloja, hiiriä, kanoja, kukkoja, lintuja, perhosia,lehmiä ja pupuja löytyy useiden kissojen, koirien ja pöllöjen lisäksi.

Yllätys itsellenikin, että vuori on kokonaan tuota samaa kangasta! Koko on 53 x 82"  (136 x 210 cm).

Nimeksi mietin heti alkuvaiheessa mummolaa. Työn edetessä ja kankaita katsellessa nimi vaihtui. Nimeksi tuli Ystävyys. Ja arvaatko miksi? No siksi, että laskeskelin tekovaiheessa, että tässä on paljon kankaita, jotka olen saanut ystäviltä. Ainakin 10 eri ystävän kankaita! Kankaan loppuja, jotka ovat jääneet heidän töistään yli ja he ovat antaneet niitä itselleen tarpeettomina. Tämä on  loppulapputyö.

Neuloin tyttärelle nimpparilahjaksi koristossut.

Entisen harrastuksen muistoksi nämä sopivat hänelle mitä parhaiten.

Aurinkoista viikkoa!