Sain eilen iltapäivällä mielekkään tehtävän, kun tyttärellä on koriskauden päättäjäiset ja jokaisen on pukeuduttava mieleuiten jollain luonteelleen sopivalla tavalla. Asiaa kännykässä pohdittuamme, päätyi hän vartijaan. Valmentaja oli vähän vihjaissut, että voisi olla vaikka parkkipirkko, kun on niin tarkkana kaikissa asioissa. Tykkään tehdä kaikkia naamiais yms asuja, joten minua ei tarvitse houkutella tämmöisiin juttuihin. Pelastusarmeijan kirppikseltä löytyi sopiva harmaa perusvillapaita, josta homma lähti käyntiin. Housuja ei tarvinnut miettiä mitenkään, koska semmoiset mustat perushousut monilla taskuilla oli jo olemassa. Ja tämmöinen villapaidasta tuli pienen tuunauksen jälkeen. Haritus, ettäkuva on niin tumma. Ainaista narinaa huonoista kuvista, mutta parempaan kun en pysty.
Tein rintataskun, jossa on vartiointiliikkeen merkki ja lenksu, josta roikkuu tärkeitä avaimia ja muita tavaroita. Hihassa on myös merkki. Paidan alareunaan tein vetoketjullisen taskun kännykkää ja rahoja varten.
Selässä on silmät ja vartijamerkki. Kuvassa näkyy myös hihamerkki.
Mikäs se sellainen vartija on, jolla ei pamppua ole! Tein pehmopampun, kahvana koiran löytämä fillarin kädensija ja kankainen vanulla täytetty pamputusosa. Vyössä roikkuu käsiraudat ja päähän silmäpipo. Silmät on ommeltu huopapalasista ja kiinnitetty miehen pipoon. Tänään kello viisi on Espalla nähtävissä kummallista porukkaa. Yllätys on, mitä he siellä tekevät, ehkä suunnistusta, haastatteluja, ravintolakäyntejä....
Aikoja sitten, kun tytär oli lapsi ja harrasti teatteria, sain ommellan sinne rooliasuja. Tein Hamlettiin, juu-u he esittivät mm Hamletin, pukuja ja erääseen näytelmään kauko-ohjattavan rotan! Rotan sisälle oli piilotettu kauko-ohjattava auto, jonka avulla rottaa pystyi kuljettamaan näyttämöllä. Tytär harrasti pinenä myös taitoluistelua ja esiintymisasuja tuli värkättyä niin hänelle kuin muillekin. Helsingin vanhassa jäähallissa oli päätösnäytöksenä Cats-musikaali, johon tein tietenkin kissa-asuja. Perhosen siipiä, Mikkejä ja Minnejä, sammakoita ja ties mitä. Kaikki Tyttärelle tekemäni rooliasut olen antanut pois, joko leikkipuistoon tai muuten semmoista tarvitsevalle. Nyt olisi kivaa, jos olisin ottanut jokaisesta aina kuvan, mutta se ei silloin ollut tapana(ni).
Muuten tuossa edellisessä postauksessa on niin hauska kommentti, että kannattaa lukea! Silmälaseja, silmäpusseja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!