Tämmöiset kamalan pimeät ja sateiset päivät vaativat edes vähän jotain väriä ja sitä saadakseni piti tehdä joku pieni äkkinäinen värityö. Tarvitsin uuden avainkotelon ja se olikin sopivan pieni piristystyöksi. Ihanassa Klappeklipp-blogissa löytyy suloinen pupu-avainkotelo, mutta siinä olisi ollut aivan liikaa näpertelyä. Päädyin helpompaan ratkaisuun eli pieneen mökkiin. Tein niitä sitten kaksi.
Oh hoh, ovatpa tosiaan kirjavat! Eriväriset seinälaudat ovat sitä hauskaa tilkkuilijalle sopivaa kangasta, jossa on kangaspakkoja päällekkäin.
Tänään minulle kävi aika erityinen tapaus. Sain yht´äkkiä päähäni tehdä viikonlopuksi intialaista ruokaa! Tarvitsin yhtä ja toista toteuttaakseni tämän äkkinäisen ja minulle hyvin epätyypillisen päähänpiston ja lähdin kauppaan. Kaupan edessä on postilaatikko ja vein sinne muutaman kirjeen. Samaan aikaan ja paikkaan saapui nuori pariskunta tyttären kanssa. He tulivat polkupyörillä. Aikuisilla oli hyvin erikoiset pyörät, semmoiset hieman makaavassa asennossa ajettavat. Niissä oli aika erikoiset penkitkin. Kysyin onko pyörillä vaikea ajaa ja yhdestä suusta pariskunta vastasi, ettei ole. Ovat varmaan vastanneet samaan kysymykseen jo miljoona kertaa. Katselin pyöriä, pidän erikoisista fillareista jotenkin aika paljon. No, menin kauppaan ja ostin mitä tarvitsin huomiseen intialaiseen ateriaan, inkivääritahnaa, korianteria, limettejä... Kaupan jälkeen menin pesutupaan ja koneiden pyöriessä aina lueskelen jotain. Tällä kertaa Kotivinkkiä. Avasin lehden sattumanvaraisesti jostain kohdin ja tapani mukaan katson ensin kuvat. Tuli sellainen fiilis, että minähän olen nähnyt tämän naisen jossain. Sitten tajusin, että kuvissa oli sama pariskunta, joiden fillareita ihastelin kauppareissulla tunti sitten. Ja se juttu, mikä lehdessä heistä oli, kertoi tämän naisen, Millan tavasta tehdä intialaista ruokaa. Wau, sanon minä. Ja tietenkin tämä Milla bloggaa kokkauksistaan. Blogi löytyy täältä.
Mahtava väripläjäys. Tykkään.
VastaaPoista