En nyt oikein tiedä, olisiko pupu minun lempieläin, mutta tusinan verran pupuja tilkkupeitossa on oikein hyvä. Meillä päin on niitä citykaneja ja siksi noihin pupuihin on hieman kaksijakoinen suhde.
Elizabeth Hartmanin totiset Bunnyt ovat kuitenkin tosi söpöjä, näillä ei ole mitään tekemistä citykanien kanssa. Taustalla Giant rabbit katselee tätä uutta porukkaa. Luuleekohan se, että nämä on sen jälkeläisiä. Kaksi pupuista on mykkää, niillä ei edes ole suuta. Mutta en oikein tiedä, mahtaako puput edes puhua mitään. No nämä kaksi suutonta ei kai sitten syö mitään. Peitto on kokoa lapsi eli 36" x 53" (92 cm x 135 cm).
Sain Lealta Keminreissun jälkeen paketillisen käyriä hakaneuloja ja nyt tuli niille käyttöä. Huomattavasti nopeampaa oli kerrosten kiinnittäminen tikkausta varten yhteen kuin harsimalla! Aika hurjilta nuo puput näyttää, kun on hakaneuloja pitkin naamaa! Oikeita punkkareita.
Oma possu sai jäädä, kun Sulo miettii minkä pupun valitsisi.
Karhu on valintansa tehnyt! Vapise pitkäkorva!
Tikkasin varsin vapaasti hieman aaltoilevia kuvioita vaakaan ja pystyyn. Vanu on bambua.
Taustakangas on tyttömäinen ja pienelle tytölle tämä peitto meneekin. Laitoin tuommoisen joskus jostain ostamani painetun kangaskupongin kulmaan. Kuvan tytöllä ei ole likainen mekko, vaan sottasin valokuvasta saajan nimen ja muita tietoja.
Meillä peiton puput oli koko ajan kauhusta jäykkiä, kun ympärillä pyöri liian lähelle tuppaava koira ja karhutyynykin pelotti. Tytär vei peiton kotiinsa rauhoittumaan ja lähetti muutaman kuvan siitä, kuinka siellä viihdytään.
Minusta ihan näyttää siltä, että peiton porukka on jo paljon rennomman oloista, kun ovat päässeet kaltaistensa luokse. Vasemmanpuoleinen pupu on kohta 30 vuotias! Sen poikakaveri on muuttanut tämän tyttöpupun luokse myöhemmin, eikä sen ikä ole selvillä. Ehkä samaa ikäluokkaa, koska korvat eivät ole enää pystyssä. Olen kuullut, että vanhemmiten pupujen korvat veltostuu ja niistä tulee luppakorvia. Kiva ja sopuisa pariskunta kuitenkin. Saavat nyt yhdessä hoivailla ja rauhoitella tuota nuorisoa. Vaikeaahan se olisi antaa lahjaksi peitto, joka olisi pelosta aivan tönkkö-jäykkä! Peiton pitää olla pehmeä <3
Hyvää alkanutta syksyä!
Ihana peitto, ihanat puput! Ihailen, että jaksoit ommella noin monta. Ooh olet ihailtava! Pidän mielenkiintoisena, että parilta jäi suuvärkki väliin. Muistelen, millaisessa vaiheessa huulet tehtiin, mutta olen ehtinyt unohtaa. Ompelin heitä vain kaksi niin ei jäänyt mieleen. No ehkä sekin selviää joskus.
VastaaPoistaKiitos! Minä yritän tietoisesti unohtaa ne suuvärkin tekemiset!
PoistaApua kuinka ihana pupupeitto! ♥ Itse olen aivan höpsönä pupuihin ja keräilen kaikenlaista tavaraa pupuihin liittyen, joten sydän aina pompahtaa muutaman ylimääräisen kerran kun näen jotain söpöä & pupumaista :)
VastaaPoistaKiitos! On ilo lukea kommentteja myös ihan vierailta!
PoistaTulipa kaunis peitto pupusilla! Kyllä hieraisin silmiä kahdesti tuon karhun kohdalla, niin aidon olinen mesikämmen. Onneksi olikin vain tyyny :D Sulo se on aina yhtä ihana! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaJoskus melkein itsekin säikähdän tuota tyynyä, niin aidon näköinen se on!
PoistaSuloista suloisempia pupuja ja niin monta. Ihana peitto pikkutytölle!
VastaaPoistaKiitos ystäväni!
PoistaHitsit kun tuli hieno pupupeitto, karhukin ihmettelee silmät pyöreänä :o)
VastaaPoistaKiitos, minulle vieraita värejä, mutta hyvältä näyttävät pupuina.
PoistaKiva valinta asetella puput limittäin, olisikohan itse älynnyt:)? Hyvä että puput vietiin pois häiritsemästä Sulon elämää;) Saavat molemmat olla rauhassa omissa oloissaan. Puput peitossa ovat mukavia mutta meidän pihassa en niistä tykkää yhtään!!!
VastaaPoistaEsisabeth Hartmanin karhunaamat ovat täällä nyt työn alla. Pyydettiin lastenpeittoa tulevalle poikavauvalle ja yritän saada niistä tilaajan mieleisen:) Ankkapeittosi oli kyllä minulle mieluinen ja haluaisin tehdä sellaisen mutta tähän työhon valitsin kuitenkin nallet:)
Puput on Hartmanin pienessä peittomallissa juuri noin aseteltu. Eli ei ole siitä Fancy Forestista nämä puput, vaikka samanlaisia ovatkin. Nallet ovat myös ihania!
PoistaIhania pupuja peiton alla ja päällä. Hyvin näyttää Sulokin tulevan niiden kanssa toimeen. Onnellinen pikkutyttö pääsee varmaan myös peiton alle.
VastaaPoistaKiitos Helena! Sulo ottaa kaikki ystäväkseen lampaista myyriin!
PoistaSuloinen peitto ja hyvän paikan on löytänyt!
VastaaPoistaKiitos Ingi!
PoistaSöpöjä ja värikkäitä pupuja. Olisi kivaa, jos takapihan rusakot olisivat yhtä värikkäitä. Ne on aina vain ruskeita, mutta korvat pystyssä kuten peiton pupuilla. Citykaneja ei ole näkynyt aikoihin.
VastaaPoistaOnneksi kirjoitit tuon väritoiveen vain tänne, muuten jotkut pahat pojat menisi ja suihkuttaisi kaikki kiinni saamansa eläimet maalilla kirjaviksi. : ( Meillä näkyy joka aamu citykaneja ja illalla kokoontuu rusakot.
PoistaHienoja pupuja! Jänikset ainakin kähisee kun ne nyrkkeilee.
VastaaPoistaKiitos Ulla! En olekaan nähnyt jänisten nyrkkeilyotteluita, mutta täytyy olla tarkkana tuolla luonnossa liikkuessa, jos vaikka osuisin johonkin turnaukseen.
PoistaSe yks vaaleanvihreä on paljon iloisemman näköinen kuin moni muu. Että voi pari viivaa vaikuttaa noin paljon.
VastaaPoistaSulo malttaa vielä leluilla leikkiä ja pupuista haikailla.
Aivan upea peitto!
VastaaPoistaPuput on niin söpöjä, vaikka ne onkin täystuhoja!! Ihana pikkuinen peitto jollekkin onnelliselle vaaville:)
VastaaPoistaHurmaava lopputulos! Mykät puput näyttävät lähinnä hämmästyneille, ei läheskään niin yrmyille kuin suulliset!
VastaaPoistaIhanan värikkäitä pupuja! Näistä kyllä tykkää kaikki, se on ihan eri laji joka käy puutarhaa järsimässä.
VastaaPoista