Olen yhä innostunut värjäilystä! Hieman epäilytti innostuksen kesto kurssille ilmoittautuessa, mutta oikeastaan se on tullut koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Kotona en nyt ole ehtinyt värjäillä, mutta tänään kurssilla taas sekoittelin väriliemiä. Edellisellä kerralla jätin jälkiliemeen viikoksi muhimaan pari kangasta, joista syntyyi tällaisia.
Tuo oikeanpuoleinen ei ole noin tummaa. Pidän näistä marmoroituneista kankaista enemmän kuin tasavärisistä. Onneksi en osaa tasavärisiä tehdäkään! Kylppärissä on päivän viimeisimmät värjäilyt kuivumassa ja toin väriliemet kotiin ja laitoin niihin uudet kankaat jälkivärjäitymään. Tämä on siis niin kivaa! En ehtinyt kurssilla keittämään vihreää kangasta ja keittelin sitä kotona. Mies tuli keittiöön katsomaan mitä teen. Kurkkasi kattilaan ja totesi: " Ai kangasta keität, minä luulin että teet jotain ruokaa." Mitä! Siis minäkö tekisin jotain ruokaa, en tee, paitsi joskus. Totesin, että torstaisin, kun on hernekeittopäivä, keittelen vain vihreitä kankaita. Jotkut kokeilivat jo kankaanpainantaa kurssilla. Minulla ei ole selkeää kuvaa mitä aion painaa. Hahmottelin kärpäsen ja muurahaisen kuvia, mutta tiedä nyt sitten mihin päädyn. Ihan ruusuja en ainakaan paina.
Tilkkuilussa teimme tilkkumaalaustekniikalla pääsiäisaiheita. Kortteja oli tarkoitus tehdä. Nämä kaksi sain valmiiksi ja yksi jäi kesken. Kortit ovat tuon edellisen kuvan tummimman kankaan päällä ja tässä kuvassa kangas on oikean värinen.
Lähden maanantaina Malmöseen tyttären luokse. Hän on jo miettinyt, mihin kaikkiin paikkoihin minua siellä vie. Itse tiedän yhden paikan, se on Panduro Hobby. Olen käynyt niiden sivuilla ja sinne on pakko päästä, siellä on niitä Tilda-tarvikkeitakin vaikka miten paljon, jos satun innostumaan niistä. Kartasta jo katsoin, että se on ihan lähellä tyttären kotia. Jonkun kangaskaupan ohi kulkiessaan hän oli ajatellut, että tämän ohi mamma ei kävele! Varmasti ihana loma tulossa. Takaisin tulen torstaina ja kuinka ollakaan, siskoni tulee Suomeen lomalle samana päivänä ja koneemme laskeutuvat yhtä aikaa Seutulaan. Minä siis lennän Kööpenhaminaan ja sieltä junalla Malmöseen ja samaa reittiä palaan kotiin. Melkein inhoan laivamatkoja, ainakin yksin on ihan tyhmää mennä ja mitä hittoa siellä laivassa sitten tekisi, etenkin tähän aikaan vuodesta. Kesällä, jos olisi hieno ilma, voisi olla kannella. Tallinnaan jaksan laivailla, se kun ei kestä talvellakaan kamalan kauaa. Muuten viihdyn merellä, mutta en isoissa laivoissa, en tosiaankaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!