perjantai 27. helmikuuta 2015

vierailuja ja minikäsityö

Kävin eilen Pukinmäen kirjastossa vilkaisemassa käsityölehtiä, kun on aikomus tehdä hame. Mitä ihmettä! Kirjaston näyttelyvitriini oli täynnä patalappuja. 


Nämä moniväriset pyörylät ovat Reija Ypyän intohimon tuotoksia. Hän ei osaa katsoa telkkaa, etteikö samalla syntyisi virkkuuta. Virkkuuta syntyy myös matkoilla, junissa ja lentokoneissa.


Kaksi patalappua oli vitriinin ulkopuolella ja niitä pääsi sitten tutkimaan tarkemmin. Lappujen päällä oleva nauha on se, joka muodostaa tuon spiraalin. Ensin hän virkkaa noin kolmella langalla pari metriä pitkän ketjusilmukkapötkön. Siitä soirosta sitten syntyy pintaa kiinnittämällä pylväillä soiroa pyöreään muuotoon. Taustapuolen Reija virkkaa ulkoreunasta sisustaa kohti pelkillä pylväillä kavennellen tarvittaessa. 


Patalapuilla oli myös nimet ja niihin liittyy tarina.  Näin Reija Ypyä kertoo Railin synnystä:
"Matkasin marraskuussa venäläisellä pikkubussilla Muurmanskiin, Jäämeren rannalla olevaan "rujoon kaunottareen". Niin pitkään kuin valoa riitti, virkkasin." 
Näyttely on esillä Pukinmäen kirjastossa 23.3.2015 asti eli jos olet aikeissa osallistua seuraavaan Novellikoukkuun 11.3.2015 klo 18, ovat laput nähtävissä. Tuolla aiemmin olin laittanut väärin Novellikoukkupäivän. 

Myöhemmin illansuussa Tilkkukilta Syyringin porukoissa pääsin tutustumaan YLE:n puvustamoon. Siinäpä vasta paikka! Olisin voinut jäädä sinne vaikka viikoksi, mutta minulla oli ohjelmassa vielä teatteria siskon kanssa.



Mekkoja, puseroita, t-paitoja, housuja prässeillä ja ilman, hattuja naisille, hattuja miehille, huiveja, käsilaukkuja, tanssipukuja, päällystakkeja, jakkuja...... loputtomasi.


Ihania naamioita ja irtopäitä, myös Ossi Ahlapuron pää. Peruukkeja, partoja ja viiksiä monissa väreissä ja malleissa.

Nyt puvustamossa oli kovaa sutinaa, koska työn alla oli lauantaina tuleva UMK:n finaali. Siihen tarvitaan ihan mielettömät määrät asuja ja kaikenlaista muutakin, mitä ihan taviskatsojana ei voi tajutakaan.


Hyvin sopi viikset oppaallemme. UMK:ssa katsoja voi hämmästyä, kun juuri tullut twiitti onkin jo kohta jonkun päällä olevassa t-paidassa tekstinä. Siinä on aikamoista nopeutta tuotannossa. Kannattaa twiitata, ei voi tietää vaikka juuri sinun twiitti päätyisi t-paitaan.


Aika näpsäkän näköinen masiina. Tuolla tasolla olisi kiva pyöritellä tilkkutyötäkin.


Kuljimme läpi erilaisten huoneiden ja kuten oppaamme jo alussa sanoivat, paikka saattaa tuntua sokkeloiselta. Ei tosiaan pelkästään tuntunut, vaan se oli ihan kamala labyrintti. En varmasti olisi löytänyt sieltä ilman apua ulos. Jos olisin jotenkin onnistunut unohtumaan tuonne yksin, se olisi ollut vaan kivaa. Olisin jäänyt yöksi vaikka tuon suden ja rotan luokse. Useiden pukuja täynnä olevien huoneiden lisäksi näimme ompelimon, touhuhuoneen, jossa painetaan mm. twiitti-paidat ja tatuoinnit, sotketaan tarvittaessa vaatteita ym, pesutupiakin taisi olla kaksi, värjäämö, peruukkihuone ja huone, jossa tehtiin irtoneniä ja naamanpalasia. Varmaan unohdin jotain. Jouduin lähtemään teatterin takia muita aikaisemmin pois, joten en tiedä mitä kivaa he vielä näkivät. Minut saatettiin sieltä sokkelosta ihan ulko-ovelle asti.
Miljoonat kiitokset tästä tutustumiskäynnistä. Paikka oli kiinnostava ja siellä oli jotenkin kodikas tunnelma. Haluan sinne takaisin tekemään vaikka uuden nenän. Tai korvan.

Tänään oli aurinkoinen päivä ja otin fillarin esiin.



Polkupyörän avaimia varten ompelin äsken kotelon. Aiemmin ne vaan roikkui jonkun kettingin päässä. Nyt niillä on ihan oma koti.


Avainkotelo toimii samalla tavalla kuin talo-malliset avainkotelot. Turkoosin värisestä "napsukasta" päästetään tai vedetään nauhaa, jonka toisessa päässä avaimet ovat.


Sain postissa Kardemummalta hieman namupapereita. En siis oikeastikaan syö itse namuja, eikä diapeetikkomiehinikään suostu niitä noin paljoa syömään. Joskus hän on tarpeen vaatiessa syönyt muutamia tiettyjä, joita just tarvitsin. Vasemman puoleiset kiiltopaperit ovat Kardemummalta ja kiltakaveriltani Claralta sain oikean puoleiset paperit. Nyt tarvitsenkin niitä aika paljon, joten hyvään tarpeeseen tulivat. Kiitos paljon!

Huomenna menen Wanhan Sataman kädentaitomessuille. 

Hyvää viikonloppua sinulle!


8 kommenttia:

  1. Teitpä kivan kertomuksen Ylen puvustamovierailusta, minulla vielä kuvat makoilee kamerassa.
    Kivoja nuo patalaput ja jännä tekniikka tekemiseen.
    Saas nähdä törmätäänkö/tavataanko huomenna messuilla, sinne ois minullakin aikomus mennä.

    VastaaPoista
  2. Kirjastoissa on kaikenlaista mielenkiintoista niinku nyt nämä patalaput! Niin mukava kun työhön liittyy tarina.
    Olipa mielenkiintoinen retki Yleen. Olishan tuolla voinut olla mukana...
    Jotain makeaa suunnitteilla??
    Mukavaa päivää messuilla!

    VastaaPoista
  3. Huipputyylikäs avainkotelo tikkauksineen!

    VastaaPoista
  4. Avainkotelo on hieno! Mielenkiintoinen puvustamoreissu, tuolla menisi varmaan vuosi, jos haluaisi oikein kunnolla katsella.

    VastaaPoista
  5. Mullakin on joutavia karkkipapereita, jos viel tarviit niin saat.
    Hieno avainkotelo.
    Puvusto on ihan varmasti ollut hurjan hieno paikka, uskon että viikko olis mennytkin rattoisasti.

    VastaaPoista
  6. Kiva reissu puvustamoon, siellä olisin minäkin viihtynyt aika kauan katselemassa ja haistelemassa tunnelmaa. Kiva avainkotelo ja varmasti tarpeellinen!

    VastaaPoista
  7. Ihana uusi koti avaimille, oliko tiellä "tuparit" jo?
    Oli varmaan mukava kierros YLE:n labyrintissä, mutta hyvä että löysit pihalle sieltä, olisin jäänyt sinun tarinoita kaipaamaan muuten :o)

    VastaaPoista
  8. Varmasti ihanaa seikkailla puvustamossa! Tuo fillariavainten koti on taas kyllä niin veikeä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!