tosi lapsellista,

monessakin mielessä.

Tänään olin Helsingin messukseskuksessa Martta-puuhissa. Se ei ollut lainkaan lapsellista, mutta siellä oli iso halli täynnä lapsellisia. Tietysti, kun sillä puolen oli lapsimessut. Juu, kyllä. Niillä veitikoilla on ihan omat messut. Minä olin Kädentaitojen puolella, ihan eri hallissa. Kädentaito Marttojen osastolla opastettiin tekemään mm. paperiperhosia, virkattuja kukkia hypistelymuhveihin, vanhoista t-paidoista matonkudetta ja samasta materiaalista sai saumurilla surauttaa itselleen kesäpipon! Ja ne hypistelymuhvit oli niin ihania!

Olin talkoolaisena aamupäivän ja se oli todella kivaa hommaa! Jos ei olisi ollut muuta jo aiemmin sovittua, olisin voinut olla koko päivän. Mukavia ja asioista kiinnostuneita ihmisiä on oikein kiva opastaa. Minusta on varmaan pikkuhiljaa kehkeytymässä tosi kova Martta. Tein itselle harmaasta t-paidasta tuommoisen kulmikkaan pipon. 

Eihän se pipo tuossa litteänä oikein miltään näytä, mutta päässä se on hauska. Hieman kamera peittää näkymää, mutta parempaan en pystynyt. Olin juuri tullut venerannasta ja olin umpijäässä, siksi olen pukeutunut kaikkeen, mitä oli kotona nopeasti saatavilla! 

Yski naapuri tuli ihan innoissaan kertomaan, että on nähnyt erikoisia perhosia. Wau, innostuin ensini, mutta tarkemmin katsottuna ne perhoset oli oikeasti suutelevia kettuja! Voi, voi, ei tainnut rouva oikein tietää näistä meidän eläimistä ja niiden tavoista.

Naapurin rouva ei uskonut ennen kuin näytin hänelle kettujen kuvia. Kerroin, että nyt on ketuilla lemmen leikit mielessä ja kevään kiihkeät suutelot ovat alkaneet.

Sen sijaan minä saatoin esitellä naapurin rouvalle ison, keltaisen perhoseni. Hän oli ihan äimän käkenä moisesta koreudesta. Siinä samalla, kun kerran rouva oli kuin tarjolla, pyysin häntä mannekiiniksi uudelle kesäpipolleni. Toki hän ystävällisenä ihmisenä suostui.

Nyt voit nähdä pipon kunnolla. Jos suinkin kynnelle kykenet, mene huomenna ja sunnuntaina kokeilemaan, minkälainen pipo sinulta syntyy! Itse menen sunnuntaina hengailemaan, katselen käsityöjuttuja ja niitä lemmikkejä <3

Nyt ollaan jo niin lapsellisissa meiningeissä, ettei enempää voisi!

Tämä peitto menee tyttären hyvälle ystävälle, entiselle naapurintytölle. Tai oikeammin kummilahjana hänen vauvalleen. Ja kummi on tytär, en suinkaan minä.

Osaan eläimistä löytyi ohjeet Töölön Tilkkupajasta ostamastani Elishabeth Hartmanin Fancy Forest-kirjasesta, loput olen aikaisemmin ostanut/ladannut Lornan sew fresh quilts-blogista ja kukkaset on joko kurssilta saadusta mallista muokattuja tai Lempin mallilla tehtyjä. Peiton koko  on 97 cm x 73 cm.

Lapsi on tyttö, kuten ehkä arvasitkin. Takapuolen linnulta puuttuu vielä silmä. Taidan tehdä sinisen, kuten saajallakin on. Vuorikangas on aivan ihanansuloista pientä kukkaa. Tikkasin vapaalla koneompelulla jonkinmoisia kukkia. Jouduin käydä ostamassa uuden vapaatikkausjalankin kesken kaiken. Välivanu on bambua, muistelen niin.

Olen todella tyytyväinen tähän työhön. Sammakkoa jouduin hieman operoimaan, kun en pitänyt sen silmien tienoosta. Silmäleikkauksen jälkeen hänen ilme kirkastui ja pääsi mukaan ryhmään. Laitoin sen vielä katselemaan tuota kilpikonnaa. Oikeasti samppi odottaa hidasta kaveriaan. Taas.

Yritin valita suosikkieläintä, mutta pidän kaikista. Ehkä eniten kuitenkin pupusta ja perhosesta. Ja noista kaikista muista. Ja kilpparille taidan tehdä vielä suun.

Aloitin viikonlopun tänään olemalla noilla messuilla, venehommissa ja illalla teatterissa katsomassa (toistamiseen) Kiviä Taskussa. Huomenna tavataan IG-ryhmän kanssa Kampissa ja sunnuntaina messuilla katselen sitä ja tätä.

Tee kuten minäkin, vietä hauska viikonloppu kivojen juttujen parissa!