joulukalenteri 13. luukku

Lucian päivä, eikä minulla ole mitään Lucia-pullaa tai muita valaistuneita juttuja tarjolla. Eikä edes tuossa yläpuolen numerossa ole valoa, nyt ollaan ihan pimennossa.

Jos ei ole virallista Lucia-ilmettä, niin on värikkäitä avainnauhoja. Tämmöinen on todella kätevä ihan ilman avaimiakin. Esimerkiksi siivotessa löytyy tavaroita ihan oudoista paikoista. Sukka sohvalla, sakset piirongin päällä, laturin johto eteisen lattialla ja mitä missäkin. Samalla kun siivoat, voit kätevästi ripustaa löytyneitä tavaroita tuohon karbiinihakaan. Ei kannata lähteä yhtä sukkaa viemään pyykkikoriin, koska silloin siivousinto voi kadota. Kun kerran on jo mennyt kylppäriin, voi saman tien mennä suihkuun ja nukkumaan. Ei, ei. Nyt kerätään kaikki ajelehtivat tavarat kaulaan roikkumaan ja siivouksen viimeinen osio on se, kun jaellaan tavarat oikeille paikoilleen. Jos on hyvin, hyvin sotkuinen talous ja voi olettaa, että irtokamaa on paljon, voi heti aluksi laittaa ison muovipussin roikkumaan tuohon hakaan. Sinne mahtuu vaikka toppaliivi ja luistin muusta pienesstä puhumattakaan. Ihan tässä tuntee itsensä käteväksi emännäksi hyvine nikseineen. 

Ompelin nuo nauhat toisiinsa kiinni tuon karbiinihakasen yläpuolelta. Koristeeksi laitoin napin. Kaksi keskimmäistä ovat hieman leveämpiä, koska niiden hakasissa oli tuollaiset kunnon D-renkaat. Sinisessä nauhassa kankaat vaihtuvat ihan suoraan poikittain, mutta muiden jatkot ovat vinoja. Vinot jatkot on kivoja. Siten ei tule niin paksuja kohtia nauhaan. Ooh, ja vielä semmoinen juttu, että nauhoja ei ole ommeltu ihan vaan renkaiksi. Kun olin ommellut tarpeeksi pitkän pötkön kankaita yhteen, silittänyt keskeltä kahtia ja taittanut lähes nauhan levyiset saumavarat taitoksen sisälle, ompelin nauhojen päät yhteen niin, että nauhaan tuli yksi mutka. Tämän ansiosta nauha asettuu kaulaan hyvin. Ehkä alan käyttämään tällaista avaimille. Aamulla kun laittaisi kaulaan ja kilisisi läpi päivän niiden kanssa, niin olisivat aina mukana. Tosin avaimia en ole lopullisesti hukannut koskaan, mutta tänään harmikseni huomasin kadottaneeni pankkikortin. Olin hakemassa hautajaiskukkia ja hups, ei ollut korttia millä maksaa. Kauppias sanoi, että tule maksamaan, kun löydät tai saat kortin. Reilua, jos mikä. Kotona oli sentään sen verran käteistä, että pääsin taksilla kappeliin ja jäikin vähän.

Valoisaa Lucian päivää!

Minä menen huomenna Tampereelle Evitaa katsomaan. 

Ei ole mikään tuttu, ihan vaan teatteriin menen.