joulukalenteri 16. luukku

"Sinisen hetken" toivossa laitoin tuon numeron siniseksi. Ja tein vielä sinisen työnkin.

Joskus aiemmin, kun alkoi ranskantunnit, tein itselleni opintotarvikkeita varten ihanan vihreän säilyttimen. Kaavat ostin jostain nettikaupasta ja ne ehti tässä välissä olla jonkin aikaa hyvässä tallessa, mutta nyt otin ne sieltä pois. Kun sattuivat kohdalle. 

Alempi kangas on Marimekon puuvillapellavaa ja ylempi ihan tilkkupuuvillaa. Napin alkuperää en muista tai oikeastaan edes tiedä. Kotiutunut varmaankin joltain ystävältä saatuna. Hieman erikoinen se joka tapauksessa on. Väri vaan oli nyt sopiva. Ensin oli mielessä ihan muuta.

Vuori tässä etualalla on oikein kaunista vaaleaa kangasta. Kynille on oma paikkansa sini-valkoraidallisissa koloissa. Korkeus 25,5 ja leveys 21 cm. Sen edellisen tein isompana, mutta tämä toinen tekele on sitten kiltisti ohjeiden mukainen. Edes sitä kätevää roikotuslenksua en tehnyt. Ensin suunnittelin, että tästä tulee eläinlääketiedettä opiskelevalle hyvä luentotarvikkeiden säilytin, koska olin aikeissa laittaa koiranapin sulkimeksi. Se kuitenkin näytti aika hirveältä, väritys ei sopinut. Nyt tätä voi käyttää kuka tahansa ja mihin tahansa, vaikka Astrid Lindgrenin kirjan piilopaikkana. Näyttäisi aika pätevältä, kun esim. bussissa tempaisi kassistaan tämän pakkauksen kaikkine kynineen ja muine tarvikkeineen. Naapuripenkkiläinen luulisi, että siinäpäs tehokas ihminen, opiskelee bussimatkan ajan. Sitten kirjaksi paljastuisi Mio, poikani Mio. Ehkä pitäisi tehdäkin kangaskannet tuolle kirjalle, niin illusio ahkerasta opiskelijasta säilyisi. 

Jos katsot Tillkupajan mainosta myyjäisistä, joita itsekin mainostin tuossa muutama päivä aiemmin, niin voit huomata, että siellä onkin vain Tilkkupaja, Tilkunviilaaja sekä Ritvan korut. Minut on näemmä heivattu pihalle. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Mainos on kopio minun blogista, mutta ihan luvan kanssa.